16.3.2011

Historian yo olisi sitten ohi. En jättänyt menemättä, vaikka vielä aamulla mietin sitä ihan tosissani. Enkä palauttanut tyhjää paperia, vaikka siinä seinientuijottelun lomassa yhdessä vaiheessa vakuutuin, että niin taidan tehdä. Kuusi tehtävää, 32 sivua isolla ja huonolla käsialalla, ja jäsentelyt, joita yritin tehdä, mutta huomasin, että niihin menee vaan turhaa aikaa ja annoin olla (siinä kiireessä se oli paras ratkaisu, usko tai älä).

Kun näin koepaperin ensimmäisen kerran, mietin hetken, että annettinkohan minulle vahingossa filosofian koe (voi kun olisikin annettu, tuli niin ikävä filosofian tehtäviä, varsinkin kun näin tämän vuoden kokeen, josta olisin ihan varmasti saanut sen hiton L:n, josta viime keväänä jäin pisteen päähän). "Monet 1600- ja 1700-lukujen eurooppalaiset filosofit pohtivat kysymystä hyvästä hallitusmuodosta. Minkälaisia kysymyksiä he esittivät hallitsijan asemasta?"Joku taisi ajatella juuri minua noita kysymyksiä tehdessään, koska ei olisi voinut sattua tehtävää, joka olisi ollut enemmän kuin minulle tehty. Vastasin siis siihen, mutta sen jälkeen alkoikin näyttää aika heikolta. Tajusin, että olisi varmaan kannattanut yrittää opetella jotain vuosilukuja, jotta ymmärtäisin edes niistä kysymyksistä jotain. Vaivuin täyteen epätoivoon, ja puolisen tuntia vaan mietin, että mitä helvettiä nyt teen, palautanko sen tyhjän paperin vai mitä. Sitten kun pääsin yli siitä epätoivosta ja otin itseäni niskasta kiinni ja tutustuin uudelleen niihin tehtäviin, se helpotuksen tunne tuli takaisin: kyllähän minä sittenkin osaan, mitä oikein kuvittelin (luin viime yönä puoli kuuten asti aamulla ja heräsin seitsemältä, joten eipä ihme, että ajatukset niin lensivät)? Vasemmistohistoriaa (kerrankin jotain konkreettista hyötyä Vasemmistonuoret-hengailusta ja varsinkin siitä Opi perusasiat -kurssin vasemmiston historia -osuudesta), Saksan osuutta kansainvälisessä politiikassa maailmansotien alkuvuosina ja Britannian imperiumin vaikutuksia Afrikassa. Ja Kiinan ulkopolitiikkaa (jokeritehtävä, johon minun oli muka ihan pakko vastata vain koska se oli jokeritehtävä, vaikka tiesin, että todennäköisesti se tulee menemään päin prinkkalaa, sillä vaikka olenkin kiinnostunut politiikasta, niin toi Kiinan ulkopolitiikka ei nyt ihan varsinaisesti ole sitä mukavuusaluetta. Analyysini jäi siis siinä kokeessa olleiden lähteiden ja hatarien tietojeni varaan, joten toivottavasti siitä nyt edes jotain säälipisteitä heruu).

Tuntui, että meni ihan kivasti siis. Tosin se nyt ei ennenkään ole ollut mikään hyvä merkki, joten luultavasti saan taas vaan pettyä, kuten aina.

Mutta 4/7 olisi siis jo ohi! Perjantaina englanti, jota en jaksa hirveästi murehtia (pakko olisi tosin saada se vähintään E, mutta ehkä tässä asiassa luotan itseeni vähän), maanantaina ruotsi, jota sitäkään en jaksaisi stressata, vaikka luultavasti pitäisikin, ja sitten vielä yhteiskuntaoppi ensi viikon perjantaina (en ole lukenut, mutta ihan vakavasti puhuen ihmettelen kyllä, jos viikon luvulla alkaisi muistaa unissanikin niitä asioita, jotka jo nyt täysin lukematta osaan ihan kohtuullisen hyvin), ja sitten tämä koko paska on lopullisesti ohi. Ja sitten lupaan itselleni sen pullon hyvää punaviiniä, jonka ostin syksyllä Prahasta, ja jota en vieläkään ole avannut, ja kaikki ne bergmanit, jotka menee ensi kuussa Elokuva-arkistossa ja sen Modernin taiteen museon Joan Miró -näyttelyn, jonka niin kovin paljon haluan nähdä. Lupaan, etten ainakaan viikkoon stressaa mistään, ja sen jälkeen otan ne oikeustieteellisen valintakoekirjat ja Platonin Valtion ja luen niin, että minulla on ainakin yksi yliopistopaikka täällä Suomessakin, jos päätän, että haluan kuitenkin jäädä tänne.

(Paitsi jos saan äidinkielestä jonkun M:n tai historiasta C:n, ja jos englanti ei onnistu vieläkään ja ruotsi onkin A. Sitten uusin kaiken mahdollisen syksyllä ja haen sitten kai vaan vuoden päästä sinne Skotlantiin uudestaan tai jään Suomeen oikeustieteelliseen. Siis jos. Jos mitään Jumalaa on olemassa, niin se saisi nyt kerrankin auttaa minua saamaan juuri sen mitä haluan, koska se olisikin varmasti ensimmäinen kerta koko elämäni aikana.)


(Onpa muuten puuduttavaa tajuta, että olen ties kuinka monta viikkoa kirjoittanut tänne merkintöjä, joiden kaikki sisältö on liittynyt jollakin tavalla kouluun. Ihan niin kuin minulla ei olisi muuta elämää. Tai no, eihän minulla oikeastaan olekaan, mutta ehkä hankin sen heti kun nämä kokeet ovat ohi.)

Ei kommentteja: